Energiantuotanto

Sähköä ja lämpöä tehokkaasti

sahkon-hankinta
sahkon-nettohankinta

Suomessa kivihiilen osuus energian kokonaiskulutuksesta on nykyisin noin kymmenen prosenttia. Kivihiilellä tuotetaan Suomessa energiaa sekä pelkkää sähköä tuottavissa lauhdevoimalaitoksissa että yhteistuotantolaitoksissa, joista saadaan sähköä ja kaukolämpö tai teollisuuden prosessilämpöä. Lauhdevoiman tuotannosta kivihiilen osuus on 60–70 prosenttia, yhteistuotannosta noin 30 prosenttia.

Hyvinä vesivuosina pohjoismaisilta sähkömarkkinoilta on ollut saatavilla runsaasti edullista sähköä, jolloin kivihiilen käyttöä on voitu vähentää. Kuivina vuosina kivihiilen käyttö on kuitenkin kasvanut. Suomessa on kymmeniä energiantuotantolaitoksia, joiden pää- tai lisäpolttoaine on kivihiili.

Suomi on sähkön ja kaukolämmön yhteistuotannossa maailman johtavia maita. Yhteistuotannolla – CHP eli Combined Heat and Power – tuotetaan kolme neljäsosaa Suomen koko kaukolämmöntuotannosta ja 36 prosenttia sähköstä. Yhteistuotantolaitokset polttavat maakaasua, hiiltä ja öljyä. Myös biomassoja, kuten puuta ja turvetta hyödynnetään etenkin sisämaassa.

kaukolammon-tuotanto

Yhteistuotanto on tehokas tapa tuottaa sähköä ja lämpöä. Siinä sähköntuotannon yhteydessä syntyvä lämpöenergia käytetään kaukolämmön tai teollisuuden prosessilämmön tuotantoon.

Ilman laatu parantunut

Yhteistuotantolaitoksissa polttoaineen energiasta hyödynnetään 90 prosenttia. Näin säästetään polttoainetta, ympäristöä ja tuotantokustannuksia. Pelkästään Helsingissä säästetään yhteistuotannolla vuosittain energiamäärä, joka vastaa 270 000 omakotitalon vuotuista energiantarvetta.

Myös voimalaitosten kokonaispäästöt vähenevät, kun sähkö ja lämpö tuotetaan samassa prosessissa. Siksi kaupungeissa ilman laatu on parantunut huomattavasti, kun energiantuotannon savukaasujen puhdistus voidaan hoitaa tehokkaasti voimalaitoksissa.

Yhteistuotantolaitokset polttavat maakaasua, hiiltä ja öljyä. Myös puupolttoainetta, biomassoja ja turvetta hyödynnetään etenkin sisämaassa.

Pohjoismaiden sähköstä noin puolet tuotetaan vesivoimalla ja neljäsosa ydinvoimalla. Viime vuosina Pohjoismaissa on ollut hyvä vesitilanne. Kun samaan aikaan talouskasvu on ollut vähäistä tai jopa vähentynyt. Pohjoismaissa on rakennettu runsaasti syöttötariffeilla tuettua tuulivoimaa, jolloin sähkön markkinahinta on pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla on laskenut. Tämä on osaltaan vähentänyt kivihiilen kannattavuutta erityisesti sähkön erillistuotannossa mutta myös sähkön ja lämmön yhteistuotannossa.

Kivihiili on kuitenkin välttämätön sähköntuotannon turvaaja, koska vesi- ja ydinvoima eivät riitä tyydyttämään kysyntää. Tämä on huomattu erityisen selvästi kuivina ja kylminä vuosina. Vesivoimatuotanto vaihtelee huomattavasti eri vuosina, on sateisia vuosia ja kuivia vuosia. Kivihiileen perustuvaa lämpövoima täydentää kuivina vuosina sähkön tuotantoon syntyvää vajetta. Vastaavasti runsaampina vesivuosina tällaista lämpövoimaa tarvitaan vähemmän. Kivihiileen perustuvalla lämpövoimalla on edelleen suuri merkitys koko pohjoismaisen sähköjärjestelmän kannalta.