Hiiltä monessa muodossa

Hiili on tuttu aine monessa muodossa: grillihiili, nuotion kekäleet, lääkehiilitabletit sekä kivihiilivarastot voimalaitoksen kupeessa ovat arkisia hiilen muotoja.

Hiiltä on kaikkialla, niin kasveissa kuin eläimissä, ilmakehässä hiilidioksidina, vedessä karbonaatteina ja maanpinnan alla kivihiilessä, suoturpeessa, öljyssä ja maakaasussa. Hiili on jatkuvassa kierrossa elottoman ja elollisen luonnon välillä: se kulkee ilmakehästä, maaperästä ja vedestä eliöihin, eliöistä toisiin, ilmasta veteen, maaperästä takaisin ilmaan.

Ihminen osaa hyödyntää hiiltä monin tavoin: timantteja koruina, grafiittia voiteluaineena, fullereeneja nanoteknologiassa. Hiili on niin ikään teräksen ja sementin sekä kemianteollisuuden tärkeä raaka-aine.

Kivihiili on energiantuotannon yksi peruspilari. Suomen energiankäytöstä kivihiili on kattanut viime vuosina noin 10 prosenttia. Kuivina vuosina hiilen osuus on ollut tätä suurempi ja sateisina vuosina pienempi. Euroopan unionissa (vanhat 15 maata) hiilen osuus kokonaisenergiasta on ollut 15 prosentin paikkeilla. Maailman energiasta hiilellä katetaan likimain neljännes, osuuden on ennustettu laskevan vuoteen 2030 mennessä vain pari prosenttiyksikköä.

energiankayttokayra

Suomessa kivihiilen käyttö on tehokasta, samoin sen sivutuotteiden hyötykäyttö. Hiilen poltosta ja puhdistamisesta syntyvillä sivutuotteilla – erityisesti tuhkalla ja kipsillä – on käyttöä maisemarakennuksessa ja kipsilevytuotannossa, 80% menee uusiokäyttöön.