Sitoutunutta aurinkoenergiaa

Kivihiili on sitoutunutta aurinkoenergiaa

Hiiltä on helppoa kuljettaa. Mahdollisen onnettomuuden sattuessa siitä ei ole vesistölle tai maastolle haittaa. Hiiltä voidaan myös varastoida ja käyttää turvallisesti. Räjähdyksen tai vuodon vaaraa ei ole, ja pölyn leviämistä pystytään rajoittamaan esimerkiksi vesisuihkuin.

Mielikuva hiilestä mustana, kaiken likaavana ja nokeavana polttoaineena on vanhanaikainen. Teollisuusmaissa puhdistusteknologiat ovat saattaneet hiilenpoltosta aiheutuvat savusumut historiaan. Myös hiilen muiden haittojen vähentämisessä ollaan pitkällä.

Kivihiilellä varmistetaan energian saatavuutta

Yhteiskunta on tullut entistä riippuvammaksi energian saatavuudesta ja energiajärjestelmien luotettavasta toiminnasta. Tältä osin vaatimukset ovat kasvaneet oleellisesti siitä, mitä pidettiin hyväksyttävänä vielä vuosikymmen aiemmin. Polttoaineiden, sähkön ja lämmön hankinnan turvaaminen on energiapolitiikan keskeisimpiä tavoitteita. Suomi on erittäin riippuvainen energian tuonnista, sillä enemmän kuin kaksi kolmasosaa energiasta tuodaan maamme rajojen ulkopuolelta.

Suomen energian hankinta on kansainvälisesti katsottuna hyvin monipuolista ja tasapainoista. Polttoaineita, maakaasua lukuun ottamatta, tuodaan kansainvälisiltä markkinoilta monista eri lähteistä. Energiapolitiikan tavoitteena on säilyttää myös tulevaisuudessa monipuolinen, hajautettu ja tasapainoinen energiajärjestelmä.

Kivihiiltä käyttävät voimalaitokset turvaavat sähkön saantia

Laajat sähkökatkokset Euroopassa ja USA:ssa ovat herättäneet suurta huomiota ja osoittaneet, kuinka tärkeää nyky-yhteiskunnassa on sähkön jakelun häiriötön toiminta. Tätä silmälläpitäen sähköhuollon varautumista poikkeusaikojen ja häiriöiden varalle on tehostettu. Energiahuollon varmistamiseksi Suomen oman tuotantokapasiteetin tulisi olla riittävää sellaisissakin tilanteissa, joissa sähkön tuonti naapurimaista ei olisi mahdollista poikkeuksellisten sää- tai muiden olosuhteiden vuoksi.

Vuoden 2008 lopulla julkaistun hallituksen energia- ja ilmastopoliittisen selonteon mukaan sähkön hankinta tulee ensisijaisesti perustaa Suomen omaan tuotantokapasiteettiin, vaikka yhtenäisillä sisämarkkinoilla sähkökauppaa käydäänkin yli rajojen. Laajamittainen ja pysyvä tuonti vähentää halukkuutta riittävän oman tuotannon rakentamiseen ja olemassa olevien voimalaitosten pitämiseen käyttökuntoisina. Tavoitteena tulee olla, että mahdolliset tuontihäiriöt huippukulutuksissa pystytään kattamaan riittävällä omalla tuotannolla. Riittävän tuotantokapasiteetin säilymiseksi on ensiarvoisen tärkeää, että kivihiiltä käyttäviä voimalaitoksia voidaan käyttää sähköntuotannossa normaaleinakin aikoina vara- ja huipputehotarpeisiin.

Polttoaineiden saatavuusnäkymät

Kansainvälisesti suurin huoli on ollut öljyn saatavuuden varmistamisessa. Maailman öljyvarat ovat rajalliset ja vähitellen on siirrytty tuottamaan öljyä yhä vaikeammissa olosuhteissa. Samanaikaisesti öljyntuotannon painopiste on yhä enemmän siirtynyt poliittisesti epävakaille alueille.

Myös maakaasun saannin varmuus on noussut aiempaa suuremman huomion kohteeksi. Pitemmällä aikavälillä EU:n ja muun Euroopan kaasuhuolto joutuu tukeutumaan yhä enemmän kaasun tuontiin. Kaasun tuonnin monipuolistamiseksi EU:lla ja sen jäsenmailla sekä yrityksillä on useita hankkeita rakentaa uusia putkiyhteyksiä Kaakkois-Euroopassa ja Välimeren alueella. Merkittävimmät tuontilähteet ovat jatkossakin Venäjä ja Pohjois-Afrikka. Maakaasun käyttö huoltovarmuuspolttoaineena ei ole mahdollista ilman mittavia investointeja maakaasuvarastoihin, joita ei ole suunniteltu Suomeen.

Turvetta käytetään jossain määrin korvaamaan biopolttoaineita kovilla pakkasilla ja vaikeina talvina, kun biopolttoaineiden saanti metsästä vaikeutuu. Turpeen heikkouksia ovat pieni energiatiheys, varastotappiot sekä riippuvuus sääoloista tuotannossa. Turvetta ja biopolttoaineita käyttävillä voimalaitoksilla pitää olla varapolttoaineina kivihiiltä tai polttoöljyä siltä varalta, että turpeen tai biomassan saanti loppuu. Hiilellä on mahdollisuus korvata turvetta useimmissa turvetta käyttävissä voimalaitoksissa, osassa täyteen tehoon asti.

Kivihiilisähkön tuotantojärjestelmän ylläpito poikkeusolojen varalta edellyttää, että tuotantojärjestelmän on oltava toiminnassa normaaleinakin aikoina riittävällä tasolla. Kivihiili sopii erinomaisesti varmuuspolttoaineeksi, koska

• Kivihiilen varannot ovat suuria ja niitä on myös poliittisesti vakailla alueilla.
• Kivihiiltä löytyy lähes kaikkialta maailmasta niin teollisuusmaista – myös EU-maista – kuin kehittyvistäkin maista.
• Kivihiilellä on toimivat maailmanmarkkinat.
• Kivihiili on ominaisuuksiltaan ylivoimainen reservipolttoaine ja nopeasti käyttöönotettavaa kivihiilivoimaa tarvitaan paitsi Suomessa, myös koko pohjoismaisella sähkömarkkina-alueella vastaamaan vesi- ja tuulivoimantuotannon vaihteluun.
• Kivihiiltä tarvitaan biopolttoaineita käyttävillä yhteistuotantolaitoksilla huoltovarmuuspolttoaineena.
• Kivihiiltä kuljetetaan pääasiassa laivoilla ja junilla. Sen kuljettaminen maasta toiseen ei tapahdu kriisiherkkiä putkilinjoja pitkin.

Kivihiilen varastointi hiilikaivoksilla ja käyttöpaikoilla on helppoa eikä aiheuta vaaraa ympäristölle.