Hiilestä turvaa myös kriisioloissa

Sodan, selkkauksen, luonnonkatastrofin tai taloudellisen kriisin sattuessa energiahuolto on turvattava, jotta yhteiskunta pysyy toiminnassa silloinkin. Tärkeintä on turvata asumis- ja yhdyskuntapalvelut, elinkeinoelämä ja sen tarvitsemat kuljetukset sekä joukkoliikenne.

Tuontipolttoaineita pidetään varmuusvarastoissa viiden kuukauden normaalikulutusta vastaava määrä. Poikkeusoloissa varastot kestävät kauemmin, sillä viranomaiset säännöstelevät kulutusta.

Huoltovarmuuden kannalta on olennaista, että

  • tuontipolttoainetta on saatavissa monista maista
  • polttoaineen varastointi on sekä teknisesti että taloudellisesti mahdollista
  • polttoainetta on helppo kuljettaa
  • polttoainetta voidaan käyttää nykyisissä voimalaitoksissa

Energian huoltovarmuustarpeesta 80 prosenttia katetaan öljytuotteilla, loput kivihiilellä. Kivihiilen varastointi on helppoa ja turvallista. Esimerkiksi maakaasua ei voi Suomessa varastoida. Viiden kuukauden varmuusvarastoista kivihiiltä käyttävät yritykset ovat velvollisia varastoimaan keskimäärin kolmen kuukauden kulutuksen verran.

Energiahuollon varmistaminen ensiarvoisen tärkeää

Tuontipolttoaineiden – kivihiili, maakaasu, öljytuotteet – mahdollisten saantiongelmien takia ja Suomen huoltovarmuuden turvaamiseksi polttoaineita varastoidaan huoltovarmuusvarastoihin. Huoltovarmuuden kannalta on oleellista, että tarvittavaa polttoainetta voidaan varastoida teknisesti ja taloudellisesti Suomessa ja että varastoitua polttoainetta voidaan käyttää olemassa olevissa voimalaitoksissa. Lisäksi on tärkeää, että polttoainetta on helppo kuljettaa.

Suomessa varastointivelvoitteita on asetettu sekä suurille energiankäyttäjille että maahantuojille. Nykyisin huoltovarmuuspolttoaineena käytetään yleisimmin öljytuotteita. Niillä katetaan 80 % huoltovarmuudesta. Öljytuotteita voidaan käyttää nykyisissä voimalaitoksissamme polttoaineena, usein täyteen tehoon asti.