Hiili Suomessa

Sähköä, valoa, lämpöä ja terästä

Kolme neljännestä Suomen lämmöstä ja runsas kolmannes sähköstä tuotetaan yhteistuotantolaitoksissa. Niissä polttoaine, kuten hiili, käytetään tarkkaan hyödyksi, eikä energiaa mene hukkaan. Yhteistuotantolaitoksissa tuotettu kaukolämpö on energiantuotantoa tehokkaimmillaan – ja siinä Suomi kuuluu maailman parhaimmistoon.

Pelkästään sähköä tuottavilla kivihiililauhdevoimalaitoksilla on tärkeä rooli monipuolisessa energiantuotannossa. Niillä on myös suuri merkitys avointen pohjoismaisten sähkömarkkinoiden toimivuudelle. Kuivina ja kylminä vuosina kivihiili on tärkein tapa tuottaa tarvittava lisäsähkö.

Kivihiilen tuontimäärä Suomeen riippuu Pohjoismaiden sateisuudesta, sateisina vuosina tuonti on vähäisempää ja kuivina vuosina suurempaa. Viime vuosina kivihiilen tuonti on vähentynyt ja se on ollut muutama miljoonaa tonnia vuodessa, ja siitä merkittävä osa on ollut metalliteollisuudessa käytettyä kivihiiltä. Suurin tuonti oli kuivana vuonna 2003 lähes yhdeksän miljoonaa tonnia ja sateisena vuonna 1999 alle kolme miljoonaa tonnia.

Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan kivihiilen kulutus väheni vuoden 2019 tammi-syyskuussa 24 prosenttia vuoden 2018 vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Kivihiiltä käytettiin sähkön- ja lämmöntuotannon polttoaineena 1,7 miljoonaa tonnia, joka vastasi energiasisällöltään 43 petajoulea. Tammi-maaliskuussa kivihiiltä kului 45 prosenttia vähemmän kuin tällä vuosituhannella keskimäärin..

Noin puolet hiilestä tulee Venäjältä. Muita tärkeitä tuojia ovat Australia, Etelä-Afrikka, Indonesia, Kiina, Kolumbia, Puola ja Yhdysvallat. Terästuotantoon tarvittavan hiilen laatuvaatimukset ovat tiukemmat kuin energiantuotannossa. Sen suhteen olemme pääosin Australian ja Yhdysvaltojen varassa.

Hiilen kuljettaminen vesitse rikkaasta avolouhoksesta maailman toiselta laidalta on usein taloudellisesti järkevämpää kuin maantieteellisesti lähellä olevan, mutta pienen ja syvällä maan sisuksissa sijaitsevan hiilisuonen kaivaminen.

Suomessa suurimmat kivihiilen käyttäjät ovat energiantuotanto ja metallisteollisuus, niissäkin etsitään ratkaisuja korvata kivihiili vähemmän päästöjä aiheuttavilla ratkaisuilla. Kivihiilen osuus energiankokonaiskulutuksesta on laskenut noin kuuteen prosenttiin.

Suomen hallitus hyväksyi 24.11.2016 kansallisen energia- ja ilmastostrategian vuoteen 2030. Strategiassa linjataan konkreettisia toimia ja tavoitteita, joilla Suomi saavuttaa Sipilän hallitusohjelmassa ja EU:ssa sovitut energia- ja ilmastotavoitteet vuoteen 2030. Strategian mukaan hiilen käytöstä energiantuotannossa luovutaan 2020-luvun aikana. Tavoitteena on säätää laki, jossa säädettäisiin siirtymäaika kivihiilen energiakäytöstä luopumiselle vuoteen 2030 mennessä ottaen huomioon energian toimitusvarmuuteen, huoltovarmuuteen ja poikkeustilanteisiin liittyvät näkökohdat.